Kiertotalouteen sisältyy lupaus sekä luonnonvarojen säästöstä että taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Samalla kiertotalous tukee huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Kuka voisi vastustaa tätä ideaa erityisesti näinä aikoina?
Euroopan unioni ohjaa entistä voimakkaammin resurssitehokkuuteen ja uusioraaka-aineiden markkinoiden kehittymiseen. Lisäksi EU pyrkii suosimaan Euroopassa tuotettuja tuotteita ja lisäämään omavaraisuutta mm. kriittisten raaka-aineiden osalta. Keväällä julkaistu lakiehdotus Industrial Accelerator Act vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää kysyntää vähähiilisille teknologioille ja tuotteille. Valmisteilla oleva kiertotaloussäädös Circular Economy Act pyrkii muuttamaan nykyistä tapaamme tuottaa ja kuluttaa hyödykkeitä.
Julkiset hankinnat voivat edistää innovaatioita ja luoda kysyntää kestäville tuotteille ja palveluille. EU:ssa niiden arvo vastaa 14 % bruttokansantuotteesta, Suomessa 19 %. Julkisten hankintojen potentiaali kiertotalouden vauhdittajana on selkeästi alihyödynnetty.
Tähän asti lainsäädäntö on pääasiassa mahdollistanut kestävyysnäkökulmien huomioimisen julkisissa hankinnoissa, mutta ei ole velvoittanut siihen. Nyt on kuitenkin muutosta ilmassa. Euroopan komissio ehdotti kiertotaloussäädöksen valmistelun yhteydessä pakollisia kriteerejä kiertotalouteen perustuvien tuotteiden, palveluiden ja urakoiden julkisille hankinnoille.
Suomessa kiertotalouslakia valmisteleva työryhmä ehdotti mietinnössään, että isommat hankintayksiköt asettaisivat strategiset tavoitteet kiertotaloutta edistäville hankinnoille ja laatisivat suunnitelman kiertotalousosaamisen kehittämiseksi. Kesällä voimaan tullut uudistettu hankintalaki edellyttää yli 10 miljoonan euron hankinnoissa markkinakartoitusta tai eri toteutusvaihtoehtojen arviointia. Kiertotaloushankinnoissa markkinavuoropuheluilla saadaan tietoa markkinoiden mahdollisuuksista ja asiakkaiden tarpeista.
Selvitimme KIEHKURA-hankkeessa, miten nykyinen ja valmisteilla oleva lainsäädäntö edistää julkisten hankintojen kiertotaloutta. Erityisessä fokuksessa oli hankkeeseen valitut tuoteryhmät eli lääketieteelliset laitteet, testaus- ja koelaitteet, sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat, teollisuusrobotit sekä työstökoneet kuten hitsauslaitteet.
Kone- ja laitehankinnoissa kiertotalousnäkökulmat liittyvät erityisesti:
Haastattelemiemme alan asiantuntijoiden mukaan markkinoilla on heikkolaatuisia tuotteita, joille ei ole välttämättä huoltopalveluja saatavilla. Suomalaisten kone- ja laitevalmistajien valttina ovat kestävät ja laadukkaat tuotteet, joten kiristyvän lainsäädännön nähtiin parantavan kilpailukykyä. Valvonta on kriittinen kysymys, sillä nykyisiä säädöksiäkään ei aina pystytä haastateltavien mukaan riittävästi valvomaan. Haastateltavat mainitsivat monia esimerkkejä kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa, esimerkiksi huoltosopimuksen pituuden pisteyttämisen tai vaatimuksen alkuperäisen laitteen lunastamisesta ja asianmukaisesta jatkokäsittelystä.
Laadimme KIEHKURA-hankkeessa hankintayksiköille suosituksia kiertotaloushankintojen vauhdittamiseksi. Keskeistä on strateginen ajattelu, jossa kunnianhimo syntyy useimmiten hankkijan omista vaatimuksista, kuten käyttöiän pidentämisestä, korjattavuudesta ja materiaalitehokkuudesta. Hankinnoissa tulee arvioida todellinen tarve sekä suosia yhteiskäyttöä, vuokrausta ja elinkaarikustannusten huomioimista.
Lue lisää KIEHKURA-hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen tuottamasta Kiertotalouslainsäädännön vaikutus julkisiin kone- ja laitehankintoihin -selvityksestä!
Kaarina Kaminen työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana Yhdyskuntaratkaisut-yksikössä.
